Judo lajina

Judo perustuu osin siihen, että vastustajan voimaa ja massaa käytetään häntä itseään vastaan. Judon pääperiaatteet ovat maksimaalisen tehon periaate, yhteisen hyvän periaate, sekä joustavuuden periaate. Yhteisen hyvän periaatteen on tarkoitus suojella harrastajia loukkaamasta toisiaan. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei tarkoituksella vahingoiteta toista ja vahinkojakin pyritään välttämään. Esimerkiksi heiton jälkeen heittäjä (tori) muistaa kannattaa heitetyn (uke) kädestä, jottei tämä putoa täydellä painollaan mattoon (tatamiin) ja alastulo (ukemi) on helpompi tehdä.

Vyöarvot erottaa harrastajat toisista

Vyöarvo kertoo harrastajan tason judossa aivan samalla periaatteella kuten monessa muussakin taistelulajissa kuten esimerkiksi karatessa. Arvot jaetaan oppilasasteisiin (kyū) ja opettaja-asteisiin (dan). Kun Jigoro Kano perusti Kodokan-judon, hän otti alusta asti mukaan vyöjärjestelmän. Tetsuji Sato on sanonut, että vyöarvon merkitys on subjektiivisesti harrastajan kannalta mielihyvän tuottaminen, ja objektiivisesti judon hierarkian, organisaation ja talouden ylläpitäminen. Vyöarvon kasvaessa mielenkiinto säilyy ja judon harrastajamäärä kasvaa. Vyöarvo kertoo lähinnä sen, kuinka kauan harrastaja on harrastanut judoa ja kuinka hyvin hän on edennyt. Suurin osa harrastajista haluaa saavuttaa musta vyön, mutta osalla harrastajista riittää jo lajin harrastaminen ilman vyöarvoja. Harrastajan taso osoitetaan vyön värillä hänen edetessään oppilas- (kyu-) asteiden läpi kohti mustaa vyötä: valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen ja ruskea vyö (6.–1. kyu). Tämän jälkeen edetään mustan vyön asteisiin (1.–10. dan). Vyöarvot alimmasta arvosta ylimpään: • 6. kyū, valkoinen • 5. kyū, keltainen • 4. kyū, oranssi • 3. kyū, vihreä • 2. kyū, sininen • 1. kyū, ruskea • 1.–10. dan, musta • 6.–8. dan voi käyttää myös punavalkoista vyötä • 9.–10. dan voi käyttää myös punaista vyötä Vyöasteikon värit ja vaativuustasot vaihtelevat eri maissa. Judon aloittajalle myönnetään oikeus käyttää valkoista vyötä. Suomessa juniorit suorittavat varsinaisten vöiden lisäksi natsoja, eli punaisia raitoja vyöhönsä. Natsoilla erotetaan juniorit myös mm. kilpailuissa; heille ei saa tehdä esimerkiksi kuristuksia eikä lukkoja. Läpäisemällä raadin valvoman tasokokeen judoka korottaa eli graduoi vyöarvoaan. Vyön suoritusten välillä on minimiajat, joiden jälkeen voi graduoida seuraavaa vyöastetta. Käytännössä graduointiajan venyvät kuitenkin yleensä huomattavasti minimiaikoja pidemmiksi. Mustan vyön vyöarvoja eli daneja on kymmenen, ja ne suoritetaan tasokokein aivan kuten alemmatkin vyöarvot.

Judopuku

Judon harrastajat pukeutuvat valkoiseen tai siniseen pukuun, judogiin, joka suomennettuna tarkoittaa judopukua. Jūdōgi luotiin Kōdōkanissa, josta sen malli levisi myöhemmin käytettäväksi myös monissa muissa itsepuolustuslajeissa. Jūdōgi koostuu housuista ja takista, jotka on valmistettu puuvillasta. Koska judopuvun täytyy kestää heittämistä, kiskomista ja äkkinäisiä liikkeitä, se on huomattavasti jäykempää ja vahvempaa kangasta kuin esimerkiksi karatessa käytettävä puku eli karategi. Takki pysyy kiinni vyön eli obin avulla.

Judon arvokilpailuissa toinen ottelija pukeutuu tavallisesti siniseen pukuun, jotta tuomareiden ja katsojien on helpompi erottaa ottelijat toisistaan. Muissa kilpailuissa voidaan käyttää perinteistä punaista ja valkoista otteluvyötä erottamaan ottelijat.