Judon historia

Judo on kotoisin Japanista josta se on perustajansa ja muiden merkittävien judon edistäjien mukana levinnyt ympäri maailmaa

Judon perustaja Jigoro Kano syntyi vuonna 1860 Kobessa, Japanissa. Kun Kano oli 16-vuotias, hänen perheensä muutti Tokioon ja Kano aloitti opiskelun Tokion Keisarillisessa yliopistossa.

Japanilainen yhteiskunta koko suuria muutoksia 1800-luvun loppupuolella. Samuraita kiellettiin kantamasta aseita, minkä seurauksena he jäivät työttömiksi ja useimmat ju-jutsu –koulut tyhjenivät.

Jigoro Kano kiinnostui tästä vanhasta taistelun järjestelmästä. Koska vanhat mestarit eivät halunneet taitojensa katoavan kuollessaan, onnistui Kanon saada useita tunnetuja ju-jutsu mestareita opettajikseen. Tällä tavoin Kano pääsi opettelemaan monien keskeisten koulujen parhaita taitoja.

Kodokan

Kesäkuussa 1882 Kano perusti Tokioon Kodokanin, oman koulun, jossa hän alkoi opettaa oppilailleen judoa. Hän lisäsi ju-jutsu –mestareilta saamiinsa oppeihin omia teknisiä sovelluksiaan ja korosti harjoittelussa henkistä kehittymistä.

Judo alkoi levitä nopeasti. Judo tunnustettiin tehokkaaksi taistelulajiksi myös käytännössö ja sitä alettiin opettaa kouluissa, armeijassa ja poliiseille.

Pian judo levisi myös Japanin ulkopuolelle. Kano matkusti Eurooppaan vuonna 1890 ja piti siellä judonäytöksen mm. Englannin laivastolle. Englanti olikin ensimmäinen Euroopan maa, jossa judoa alettiin harrastaa.

Suomeen judo tuli vasta 1950-luvun puolivälissä, kun opetus aloitettiin Helsingissä. Väinö Haukasta tuli Suomen ensimmäinen mustan vyön judoka.

Nykyisin judo on levinnyt ympäri maailmaa ja Kansainvälisessä judoliitossa on jo 172 jäsenmaata.

Takaisin ylös

Judon periaatteet

”Vastustajaa ei pidä vastustaa voimalla, vaan periksi antamalla.”

Jigoro Kano halusi kehittää lajin jossa tekniikat voitaisiin viedä loppuun asti vahingoittamatta vastustajaa. Tämän vuoksi judossa ei ole potkuja eikä lyöntejä

Maksimaalinen voima ja periksi antaminen oli Jigoro Kanon ensimmäinen periaate. ”Vastustajan ei pidä vastustaa voimalla, vaan periksi antamalla.”

Toinen Kanon periaatteista on yhteisen hyvän periaate. Kun kaksi judokaa harjoittelee yhdessä, he kehittävät toinen toistaan ja hyötyvät molemmat harjoituksesta. Fyysiset ominaisuudet kehittyvät lajissa monipuolisesti, mutta laji kehittää ja kasvattaa ihmistä erityisesti henkisesti. ”Henkisesti vahvat yksilöt luovat vahvan yhteiskunnan” kuuluu kolmas Kanon tärkeimmistä periaatteista.

Vaikka judo on kehittynyt alkuaikojen itämaisesta mystiikasta nykyaikaiseksi kilpa-. kunto ja huippu-urheilulajiksi, ovat judon vanhat periaatteet säilyneet, ja ne ovat edelleen sovellettavissa myös jokapäiväiseen elämäämme.

Takaisin ylös

Lajiesittely

Judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji

Kansainväliseen judoliittoon (IJF) kuuluu 187 jäsenmaata. Judo on olympialajien joukossa viidenneksi suurin laji kansainvälisen liiton jäsenmaiden lukumäärällä mitattuna. Euroopassa lajia harrastaa yli kaksi miljoonaa ihmistä. Suomessa seuroja on 138 ja harrastajia niissä yhteensä n. 15000.

Judo syntyi 1880-luvulla, kun lajin kehittäjä Jigoro Kano muokkasi vanhoista japanilaista taistelutaidoista liikuntamuodon, jossa vastustajaa vahingoittamatta voitiin kilpailla. Judo esiteltiin ensimmäisen kerran Suomessa jo vuonna 1890, jolloin lajin kehittäjä vieraili Helsingissä. Varsinainen judotoiminta alkoi Suomessa 1954. Suomen Judoliitto ry perustettiin vuonna 1958. Olympialajiksi judo valittiin 1964.

Takaisin ylös

Muksujudo

Lapsen keskittyminen paranee judoharrastuksen myötä, lapsi oppii luottamaan toisiin lapsiin ja aikuisiin ryhmä- ja pariharjoitteiden avulla

Judon aloittamiselle jokainen ikä on sopiva. Joissakin seuroissa judoa opetetaan jo 4-vuotiaille. Muksujudossa lapsille pyritään opettamaan toisen kunnioittamista ja jokapäiväisiä käytöstapoja. Mitä nuorempana aloittaa sen paremmat mahdollisuudet on elinikäisen oppimisen aikana omaksua vaikeatkin tekniikat niin, että ne ovat mahdollisimman luontevia.

Itsensä hallitseva ja judon periaatteet tunteva judoka on henkisesti ja fyysisesti vahva myös judotatamin ulkopuolella. Aivan pienimmille judo opetetaan leikin kautta ja kannustuksella pyritään lisäämään lapsen motivaatiota oppia. Iän karttumisen myötä opetellaan vaikeampia asioita ja esimerkiksi kuristuksia ja käsilukkoja opetellaan vasta 16 ikävuoden jälkeen. Tämä siksi että, lapsen ymmärrys ei ehkä riitä arvioimaan mikä tekniikka on vaarallinen ja minkä takia, näin minimoidaan mahdolliset tapaturmat ja luodaan lapsille turvallinen ympäristö harrastaa judoa! Lapsen keskittyminen paranee judoharrastuksen myötä, lapsi oppii luottamaan toisiin lapsiin ja aikuisiin ryhmä- ja pariharjoitteiden avulla.

Takaisin ylös

Lasten ja nuorten judo

Judon voi aloittaa jo lapsena

Lapsi voi aloittaa judon lasten/nuorten ryhmässä tai jatkaa harrastusta siirtymällä muksujudosta lasten ryhmään. Lastenryhmät on tarkoitettu yleensä 7-14-vuotiaillle lapsille ja nuorille. Tässä iässä lapsen keho muuttuu fyysisesti paljon, judossa auttaa tutustumaan kehoonsa ja omaan itseensä. Mikä myös tärkeää, lapsi pääsee judon kautta luontevasti fyysiseen kontaktiin ikätovereidensa kanssa ja näin toisen huomioon ottamisen tarve korostuu.

7-vuotiaana lapsi kaipaa onnistumisen elämyksiä ja kannustusta, sitä että aikuinen kehuu häntä ja on ylpeä hänestä. Judo on oiva harrastus antamaan näitä elementtejä lapselle. 7-14-vuotiaana lapsi jaksaa keskittyä paremmin ja on jo valmis harjoittelemaan enemmän tekniikka- kuin leikkipainotteista judoa. Leikki ei kuitenkaan katoa harjoituksista, vaan joka kerralla pyritään olemaan hippaa, viestiä tms. leikinomaista liikkumista. Lasten ryhmät pyrkivät järjestämään lapselle aktiviteetteja ja toimintaa. Vetäjät painottavat terveellisiä elämäntapoja ja tämä toivottavasti kannustaa lapsia ja nuoria kotonakin parempaan ja terveellisempään elämään.

Takaisin ylös

Kuntojudo

Judo sopii kaikille kuntourheilun muodoksi ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta

Judo kehittää tasapuolisesti sekä henkistä että fyysistä voimaa, kestävyyttä, nopeutta, notkeutta sekä tasapainoa ja ketteryyttä. Alku voi olla hankalaa, mutta kaikki edellä mainitut osa-alueet kehittyvät kerta kerralta paremmiksi ja tuloksia alkaa näkyä yllättävän nopeasti. Lihaskunto harjoittelu kuuluu olennaisena osana judoharjoituksiin, kun fyysiset ja henkiset ominaisuudet ovat kunnossa, on harjoittelukin mielekkäämpää!

Judon yhtenä tavoitteena on, että mieli saisi hallitakseen mahdollisimman hyväkuntoisen kehon. Judossa on lukematon määrä erilaisia tekniikoita. Jokainen löytää varmasti itselleen parhaiten sopivan "judotyylin". Sillä ei ole väliä oletko pitkä, lyhyt, lihava tai laiha. Judo sopii kaikille kuntourheilunmuodoksi ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta.

Takaisin ylös

Kilpajudo

Mestarilta vaaditaan hyvää tekniikkaa, fysiikkaa ja henkistä kanttia

Kilpailtaessa saadaan parhaiten selville toimivatko harjoitellut tekniikat ja itsehillintä myös tositilanteessa. Judo-ottelussa pyrkimyksenä on heittää vastustaja selälleen mahdollisimman suurella voimalla. Täydellisesti onnistunut heitto päättää ottelun, 10 pisteen suoritukseen eli ipponiin. Ottelun voi ratkaista myös kuristamalla tai tekemällä käsilukon, jolloin vastustaja antautuu. Myös 25 sekuntia kestänyt sidonta tuo voiton. Lyhemmän aikaa kestäneet sidonnat ja osittain onnistuneet heitot tuovat pisteitä (yoko = 5 pistettä ja waza-ari = 7 pistettä) joilla ottelu ratkaistaan ellei kumpikaan ottelijoista suorita ipponia

Judossa järjestetään kilpailuja miehille, naisille, junioreille ja ikämiehille. Tavallisten ottelujen lisäksi on olemassa myös mattojudo- ja katakilpailuja. Katakilpailuissa esitellään muodollisia liikesarjoja, jotka arvostellaan. Katassa voi harjoitella turvallisesti myös vaarallisempia ja kilpailuissa kiellettyjä liikkeitä, kuten lyöntejä, potkuja ja polvilukkoja. Kilpajudoon erikoistuva voi asettaa tavoitteensa aina olympiamitaleille saakka. Mestarilta vaaditaan hyvää tekniikkaa, fysiikkaa ja henkistä kanttia.

Takaisin ylös